ebf627b5   
   From: marko@bedarf.net   
      
   Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus)   
   Oireet   
   Männyt kuolevat nopeasti. Pihkaneritys tyrehtyy. Latvukset tulevat   
   punaruskeiksi.   
      
   *Koska tämä mäntyankeroinenKIN tuntuu olevan ydinhallintomme määritelyssä   
   100% TABU on aihetta toki syytä pitää jatkuvasti esillä. Samoin kuin   
   maailmanlaajuinen tritiumsadevesilammikkoihinsa kuolevien matelijoiden ja   
   sammakoiden hätätilajulistukset ja muut vastaavat säteilyn mehiläistapot   
   toki! Näin tällaisen ilmon poistetun nettihausta:"Suomessa metsätaloutta   
   uhkaa eniten mäntyankeroinen, joka on luokiteltu vaaralliseksi ...   
   Mäntyankeroisen leviämisen riski Suomeen on varsin todellinen, ...!"   
      
   *Aika hurjaa tekstiä muuten, vai mitä ja SUPO/IAEA mitä ilmeisemmin kielsi   
   noin kaikenkertovan materiaalin julkaisun? .. .. No yhtä kaiki herättää HETI   
   epäilyksiä virannomaistemme ja ydinhallinnon mitä hämärimmistä   
   syy-yhteyskytköksistä!   
      
   Tuhonaiheuttaja   
      
   Tuskin paljain silmin erottuva nematodi eli sukkulamato (alle 1 mm).   
      
   Mäntyankeroinen on hyvin pieni, aikusena alle 1 mm pitkä, läpikuultava   
   sukkulamato. Ennen aikuistumista on neljä toukkamaista kehitysastetta,   
   elelevät  pääasiassa mäntyjen pihkatiehyeissä. Lisääntyminen   
   optimioloissa on hyvin vilkasta ja saastunut puu kuolee nopeasti.   
   Mäntyankeroinen voi levitä kuolevaan puuhun   
      
   *Äärimmäisen tärkeä ydinkytkös. Kun jo viime kesänä ilmoitettiin mm. Ranskan   
   metsien kuolevan kesäisin enemmän kuin kasvavan säteilyn tuhottua   
   metsänpohmjien ionitasapainot on pöytä jo katettu Portugalista, Siperiasta   
   vääjäämättä lähestyville mäntyankeroisille. Kiitos ydinvoimateollisuutemme   
   kasvien luontainen vastustus on nyt nollissa, pon apetiit!   
      
   lisääntymään tulleiden   
   hyönteisten välityksellä. Mäntyankeroisen arvellaan olevan kotoisin   
   Pohjois-Amerikasta, jossa mäntylajit ovat kehittyneet melko   
   vastustuskykyisiksi. Kotoinen mäntymme on herkkä mäntyankeroiselle.   
      
   *Bulseye! Mihin siis tarvitaan jatkossa ydinsähköämme, jota suunnitellaan jo   
   härskisti 60v periodeille?Ei siis mikään ihme, että ydinherroillamme on   
   kiirus ydinmmyllyineen, ennen kun kansa tajuaa ydinjymäytyksen suuruudet.   
   nou metasää, ja ei tarvetta ydinvoimalle, tämä setti muuten pitää ja toimii!   
      
   Mäntyankeroinen on hyvin vaarallinen tuholainen ja aiheuttaa vahinkoa   
   etenkin levittyään alueille, missä mäntylajit eivät ole ehtineet kehittää   
   vastustuskykyä, kuten Japanissa ja Kiinassa. Euroopassa laji on tavattu   
   Portugalista. Suomessa lajia ei ole havaittu luonnossa, mutta saastuneilta   
   alueilta tulleessa puutavarassa ja pakkausmateriaalissa sitä on tavattu.   
      
   *Itse asiassa jo 40 invaasiota (-08). Ja lisää tulee kunnes metsämme menee.   
   Ydinalamme tietää tämän jo NYT!   
      
   Kehitys   
   Lisääntyminen optimioloissa (25 - 30 °C) on hyvin nopeata ja kehitys munasta   
   aikuiseksi kestää vain kolmisen vuorokautta. Ankeroinen vaatii suhteellisen   
   korkeata lämpötilaa (yli 20°C) voidakseen kehittyä, mutta kykenee säilymään   
   hengissä useita kuukausia -17 °C lämpötilassa.   
      
   *Lokoisaa ruoka-apetta Suomessa silmän kantamattomiin ankeroismadoille. Ja   
   vauhti leviämistarpeelle on toki silmitön. Mihin tarvitsemme ydinvoimaa   
   pian, tai edes NYT? Ehkä ydinvoiman voisi valjastaa nykyisen 70% meren   
   kiehutuksensa lisäksi 100% energian haaskaamisiin ja pelkiksi   
   kampamaneettikasvattamoiksi läpi vuoden!) Jaa niin 05.06.-08 YLE kauhisteli,   
   että kasvihuonekaasuja tulee eniten kuin kansa viemäröi litroittain kuumaa   
   käsienpesuvettä ja kummuttaa sitten Itämerestä metaanit, typpioksiduulit ja   
   ties mitkä hiilipäästöt.   
      
   *Toki ydinvoimaloittemme tuhansien ja tuhansien ja tuhansien megawattien   
   lauhdekumpuamisista ydintyyliin taas 100% vaiettiin? Miksi ihmeessä ei   
   totuus kelpaa. Ydinvoima esim. TVO:n lauhteissa kun todistetusti tuottaa   
   kummuttaen metaanisedimenttikerrostumia Itämerestä tauotta jo näillä   
   kahdella voimalallaan 5 000MW hiilipolton edestä! Miksei näitä tutkita   
   julkisuuteen? Ai niin, kun "-08 alkuun hämäräperäisesti" Ilmatieteenlaitos   
   lopetti koko Suomen keskeisimmät merentutkimuslaitoksen arandoinnit   
   ydinlauhdevesissä, kun alkoi ydinkytkösluu paistaa!!   
      
   Leviäminen   
   Vaikka ankeroiset voivat säilyä hengissä kuolleella puulla vuosikausia,   
   tarvitsevat ne siirtäjäeliön eli vektorin kuljettamaan ne uuteen   
   lisääntymispaikkaan lähistön terveisiin mäntyihin. Vektoreina toimivat   
   sellaiset hyönteiset, jotka iskeytyvät lisääntymään kuoleviin puihin ja   
   kaivautuvat puuaineeseen, näin ankeroiset voivat niihin tunkeutua. Lisäksi   
   hyönteisten täytyy aikuistuttuaan käydä nakertamassa terveiden mäntyjen   
   vuosikasvaimia, oksia, runkoa tai juuria, jotta ankeroiset pääsisivät uuden   
   puun solukoihin. Mahdollisia vektoreita Suomessa ovat pääasiassa   
   Monochamus-suvun sarvijäärät: suutari ja ranskanräätäli, mutta muidenkin   
   hyönteisten arvellaan voivan toimia satunnaisesti vektoreina.   
      
   Tuhokohteet   
   Mäntyankeroisen tuhoja on esiintynyt kotoisilta puulajeilta vain männyllä,   
   joka on varsin altis tuhoille. Muualla maailmassa ankeroisen on todettu   
   tuhonneen erityisesti sylvestris-ryhmän mäntyjä: punamäntyjä (Pinus   
   resinosa), japaninmustamäntyjä (P. thunbergii), japaninpunamäntyjä (P.   
   densiflora) ja P. luchuensis -mäntyjä. Lisäksi se on todettu lukuisilta   
   mänty-, kuusi- ja muilta havupuulajeilta.   
      
   Tuhon eteneminen   
   Suotuisten olosuhteiden vallitessa mäntyankeroisten määrä   
   kymmentuhatkertaistuu parin viikon aikana.   
      
   *On siinä ydinaavikoituvasa Suomessamme kohta rapinaa salomaillamme!   
      
   Uusien puiden valtaamiseen se   
   pystyy kuitenkin vain tietyssä elinkiertonsa vaiheessa (ns. kestotoukka).   
   Lisäksi se vaatii levitäkseen siirtäjäeliön, jona toimii useimmiten jokin   
   Monochamus-suvun jäärä. Ankeroisten lisääntymistä suosii kuiva ja lämmin   
   kesä.   
      
   Vaikutus puuhun   
   Mäntyankeroiset tukkivat lisääntyessään puun tiehyet. Ne valtaavat   
   saastuttamansa puun kokonaan siirtyessään puun sisällä pihkatiehyeiden   
   kautta niin oksiin, runkoon kuin juuristoonkin. Ankeroisten aiheuttaman,   
   usein nopean, puiden kuolemisen syytä ei aivan tarkkaan vielä tiedetä.   
   Vektorien mukana kulkeutuu usein myös sienitauteja ja pihkanerityksen   
   heikentyessä puut altistuvat monille muille tuhoeliöille. Lakastuminen   
   saattaakin olla seurausta useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta.   
      
   Elinkierto   
   Vektorit   
      
   Ankeroisten tunnistaminen on vaikeata koska kuolevassa ja kuolleessa puussa   
   suorastaan kuhisee erilaisia ankeroisia.   
      
   Vahingot metsätaloudessa   
   Mäntyankeroisesiintymät vaativat aina välittömiä toimia. Mäntyankeroinen   
   pystyy lisääntymään ja tappamaan puita nopeasti. Ankeroinen tappaa Japanissa   
   vuosittain miljoonia kuutiometrejä puuta.   
      
   *90% metsästään katosi muutamissa vuosissa Siperian pakkasista ja tuulista   
   huolimatta läpi maan.   
      
   Tuhoriskin arviointi   
   Sääolot, ainakin Etelä-Suomessa, mahdollistavat mäntyankeroisen   
   lisääntymisen ja kotoinen mäntymme on todettu alttiiksi ankeroiselle. Vaara   
   mäntyankeroisen leviämiselle Suomeen on melko suuri,   
      
   *Saivartelua, koska leviäminen on SELVIÖ!   
      
   koska kaikkia   
      
   [continued in next message]   
      
   --- SoupGate-Win32 v1.05   
    * Origin: you cannot sedate... all the things you hate (1:229/2)